Uutiset
Suuttunut Lotta suree – uhkaa menettää Jorma-pappansa omaishoitajuuden: ”Kuka pitää papasta huolen?”
Järkyttynyt Lotta purkaa tuntojaan Jorma-pappansa kanssa videolla. Katso ja lue lisää!
Jorma-pappana tunnetun valkeakoskelaisen Jorma Saahkon, 86, ja hänen pojantyttärensä Lotta-Sofia Saahkon, 29, kotikaraokesta on tullut valtaisa ilmiö. Videot keräävät somessa ja Youtubessa satojatuhansia katseluita ja parivaljakko valittiin vuoden 2021 positiivisimmaksi suomalaiseksi.
Jorma ja Lotta julkaisevat Facebook-sivullaan Lotan ja Papan koronalaulut hellyttäviä ja hyväntuulisia videoita, joissa he laulavat yhdessä Jorman nuoruudesta tuttuja kappaleita.
Lotan ja Papan koronalaulut -ilmiö sai alkunsa, kun Englannissa näyttelemistä opiskellut Lotta joutui palaamaan maaliskuussa 2020 koronan takia Suomeen. Hän päätti muuttaa yksinasuvan Jorma-pappansa kotitalon yläkertaan Valkeakoskella.
Lue myös: Hellyttävä some-ilmiö! Näin soi Jorma-papan, 84, valssi: ”Nuorena tanssin joka viikonvaihde”
Vajaa vuosi sitten Jormalla todettiin Alzheimer. Muistisairaus muodostuu Alzheimerista ja verisuoniperäisestä muistisairaudesta. Lotta ryhtyi heti isoisänsä omaishoitajaksi.
Lotta on pitänyt papastaan hyvää huolta, ollut muistitukena, auttanut arkiaskareissa ja elämänkulussa, mutta tänään (20.4.) Lotta menetti malttinsa. Hän kertoo tunteikkaalla videolla, että kävi neuvottelemassa Valkeakosken kaupungin vanhuspalvelujen kanssa omaishoitajuudestaan.
Voit katsoa videon artikkelin alaosasta.
Pappa on ”liian hyvässä kunnossa”
Järkyttävänä lopputuloksena oli se, että Lotta ei saisi enää toimia Jorma-pappansa omaishoitajana, vaan 86-vuotiaan muistisairaan papan pitäisi tilata palvelunsa yksityiseltä – tai muuttaa pois kotoaan.
”En ole vihainen niille ihmisille, he tekevät vain työtään. He noudattavat viranomaisten ohjeita. Aiemmin nämä vanhusasiat määriytyivät kunnittain. Kaupunki päätti itse. Nyt tämä kuuluukin Pirkanmaan alle, ja heillä on omat sääntönsä”, Lotta purkaa tilannetta videolla.
”Pirkanmaalla on paljon tiukemmat kriteerit. Pirkanmaa kokee, että olet liian hyvässä kunnossa etkä tarvitse mitään omaishoitajaa.”
Lotta on päätöksestä järkyttynyt.
”Minua niin suututtaa, että ihan tuntuu…” hän sanoo sanotuksi kädet täristen.
Jorma ei pärjää yksin arjessa
Jorma myöntää, ettei hän pärjää yksin.
”Jos minä yksin jonnekin lähden, puoleenväliin jää. Me ollaan hyvä tiimi, olet kuin minun sihteerini.”
Lotta huomauttaa, että hän on paiskinut omaishoitajana töitä joka päivä.
”Minä kysyin, kuka sitten pesee lakanat ja pyykit ja pitää huolen, että pappa syö muutakin kuin ruisleipää ja kaurapuuroa? Ja kuka pitää huolen, että lääkärissä tulee käytyä ajallaan? Ja mennään oikeassa päivässä ja viikossa? Kuka pitää näistä huolen, jos et sinä muka ole omaishoitajan tarpeessa?”
Lue myös: Verenmyrkytyksen saanut Jorma-pappa lauloi aattona tippaletku kädessä – yhä sairaalahoidossa
Jorma: ”Mihin minä päädyn?”
Lotan mukaan palveluja pitäisi jatkossa tilata yksityisiltä.
”Sekin pieni omaishoitotuki, jonka olen saanut ja titteli vastuineen, joka minulle on annettu…. se viedään. Ihmetyttää, kun hoitajista on muutenkin pulaa. Karsivat nyt minutkin pois. Ja vuoden päästä ollaan sitten paljon huonommassa tilanteessa.”
Jorma miettii, mihin hän päätyy.
”Minäkin joudun sinne sairaalan takana… on se hoitokoti, vai mikä se on nimeltään? Sinne joudun. Jos mahdollisimman pitkään halutaan pitää kotona, niin sitä varten omaishioitaja on”, Jorma huomauttaa.
”Odottaako ne, että kaikki vanhukset kuolee?”
Lotta ei peittele suuttumistaan.
”Odottaako ne, että kaikki vanhukset kuolee? Säästyy rahaa ja päästään helpommalla! Olen niin pettynyt kaikkien ikäihmisten ja varsinkin muistisairaiden puolesta. Tuntu, että valtio ei halua pitää heistä huolta.”
”Vain papan hyvinvoinnilla on väliä”
Lopullista päätöstä Lotan omaishoitajuuden päättymisestä ei vielä ole tehty.
”En vielä suostunut siihen, että ottavat omaishoitajan tittelin pois. On kuulemma kokous kuun lopussa. Mutta ei ne kriteerit täyty, ja kyllä se titteli lähtee. Tiedän sen”, Lotta aprikoi apeana.
”Et ole tyhjän panttina. Minä tykkään siitä, että sinä olet täällä”, Jorma sanoo.
”Minulle on väliä vain papan tulevaisuus ja hyvinvointi. Ei se tuen määrä. Harmittaa se, että koen ettei meitä arvosteta.”
