Tanssitähdet
Esko Rahkonen oli nöyrä kansan palvelija – nyt Petri Hervanto eläytyy rakastetuksi tangotähdeksi
Suomalaisen tangon kruunaamaton kuningas Esko Rahkonen (1936-2007) saa kesällä oman musiikkinäytelmän, missä nähdään mm. tangokuninkaat Petri Hervanto ja Jarno Kokko.
Tulevana kesänä saa ensi-iltansa ennennäkemätön ja -kuulumaton musiikkinäytelmä, joka kertoo Esko Rahkosen elämästä sekä tiestä menestykseen, yhdeksi Suomen suosituimmista iskelmälaulajista. Vuonna 2007 yllättäen menehtynyttä Eskoa voi kutsua suomalaisen tangon kruunaamattomaksi kuninkaaksi.
Musiikkinäytelmässä kuullaan Esko Rahkosen suurimpia hittejä kuten Unto Monosen Rahkoselle mittatilauksena tekemä tango Syvä kuin meri, Kotiseutu pohjolassa ja monet muut tunnetut Eskon levyttämät hitit.
Uutuusnäytelmän pääosaa tähdittää pitkän uran teatterissa näyttelijänä tehnyt tangokuningas 1999 Petri Hervanto.
”Olen innostunut ja kiitollinen mahdollisuudesta päästä hyppäämään yhden suuren suomalaisen tangolaulajan saappaisiin näyttämöllä”, Petri kuvailee tuntojaan.
Petri huomauttaa, että Esko Rahkonen edustaa kotimaista tangolaulajien raskasta sarjaa Henry Theelin, Olavi Virran, Taisto Tammen, Eino Grönin, Reijo Taipaleen ja Markus Allanin kanssa.
”Esko hankki suosionsa ilman suuria otsikoita”
”Näiden herrojen esityön myötä me nykyiset solistit saamme edelleen kiertää paikkakuntia tango- ja iskelmämusiikin sanomaa kuljettaen. Nöyrän ja tavallisen miehen maineessa ollut Esko kiersi esiintymässä peräkylien pienetkin lavat ja hankki ilman suuria lehtiotsikoita vankkumattoman suosion kansan keskuudessa, mikä on hatunnoston arvoinen asia”, Petri kiittää.
”Eskon levytykset ovat soineet jo lapsuuskodissani ja vaikka emme koskaan keikoilla kohdanneet, niin ääni sekä laulut ovat tuttuja. Koen arvokkaana kulttuuritekona päästä niitä nyt esittämään osana hienoa työryhmää upean orkesterin kanssa.”
Lue myös: Oho, Petri Hervanto yllättää valkokankaalla – elokuvassa Julia Robertsin veljen kanssa
Jarno Kokko kuuli mummolan radiosta Eskon tangon
Myös tangokuningas 2018 Jarno Kokko on mukana näytelmässä muun muassa Unto Monosen roolissa.
”Muistan varsin elävästi, kun pikkupoikana, kauniina keväisenä päivänä kuulin mummolan radiosta tangon Syvä kuin meri. Uskallan väittää, että ennen tuota laulua oli vuorossa merisää, ja minusta tuntui tärkeältä, että Hailuodon saarella olin perillä siitä millaisia veneilykelejä luvattiin. Vaikka enhän minä minnekään vesille ollut menossa. Metsässä juosta viuhotin”, Jarno muistelee hymyillen.
”Tuon radiossa soitetun tangon esittäjä oli Esko Rahkonen. Laulaja, jonka tekemisiin en juuri sen enempää tuolloin syventynyt. Nyt muutaman vuoden vierittyä sain onnekseni loistavan tilaisuuden tutustua häneen laulajana sekä pintaraapaisun verran ihmisenä.
Ja mikäpä olisikaan mukavampi keino tutustua Eskoon ja hänen ympärillään vaikuttaneisiin ihmisiin kuin hauska ja herkkä musiikkinäytelmä kuolemattomine lauluineen. Tähän kun lisää vielä kesäisen Suomen kiertämisen sekä eittämättä mahtavan työryhmän, on lysti valmis nautittavaksi.”
Lue myös: Tangokuningas Jarno Kokon uusi single on Olavi Virran levytys vuodelta 1949
Näytelmässä ovat mukana myös juontajana ja laulajana tunnettu vuoden 2006 tangoprinssi Jarno Itkonen sekä iskelmälaulaja J. Eskelinen. Molemmat herrat odottavat jo innolla pääsemistä näyttelemään ja tekemään kunniaa Rahkosen upealle uralle. Kyseessä on Itkosen ja Eskelisen debyytti kesäteatterin estradilla, mutta molemmilla on jo pitkä kokemus esiintymisestä tanssilavoilla, konserttisaleissa ja televisiossa. Eskelinen kertoo, että hänellä oli ilo tuntea ja tavata Esko useaan otteeseen.
Musiikkinäytelmän on käsikirjoittanut Katja Karisukki ja ohjannut Tuomo Salmela. Näytelmän tuottaa Viihdeohjelmat.
Esko: ”Tango veti väkeä ja tanssikansaa riitti lavoille”
Säveltäjä Unto Mononen löysi Esko Rahkosen Rovaniemeltä eräällä pohjoiseen suuntautuneista matkoistaan 1960-luvulla. Rahkonen nousi kuuluisuuteen Monosen mittatilaustyönä säveltämällä tangolla Syvä kuin meri (1965). Kappale ponnahti heti Suomen listojen kärkisijoille ja kilpaili tasapäisesti Beatlesin sekä Rolling Stonesin levytysten kanssa. Sitä seurasivat Toivo Kärjen Odotin pitkän illan, Rakasta, kärsi ja unhoita sekä monet muut Kärjen ja Monosen sävellykset, joista Esko teki omat, suosituksi tulleet versionsa.
Monet asiantuntijat ovat pitäneet Rahkosen 1960-luvun klassikkolevytyksiä kaikkein aidoimpiin suomalaisen tangon tulkintoihin kuuluvina. Rahkosta on kuvattu ”yhtä suomalaiseksi kuin lasi maitoa ja puolikas ruisleipää”.
”Se oli yhtä rallia”, Esko on muistellut 1960-luvun hurjaa suosiotaan.
”Tango veti väkeä samaan tahtiin kuin Danny-showkin. Tanssikansaa riitti kaikille lavoille.”
Esko harrasti autoilua.
”Minä kerään autoja. Joillakin ihmisillä on viinanhimo, siltä minä olen välttynyt. Liekö tässä vähän samaa, tässä autojen keräilyvimmassa”, Rahkonen kuvaili harrastustaan Laulajan tie -muistelmateoksessaan.
”Minut tunnetaan niin innokkaana mobilistina, että minulta kysytään joskus sitäkin, että olenko laulaja, joka harrastaa vanhoja autoja vai olenko mobilisti, joka myös laulaa. Siihen vastaan, että laulaminen on se josta saan leivän, ja vanhat autot mieluinen harrastus, joka puolestaan vie niitä leipärahoja, sellainen on marssijärjestys.”
Esko menehtyi sydänleikkauksen jälkeen 70-vuotiaana
Ikäisekseen terve ja vireä Esko sai yllättäen toukokuussa 2007 sydänkohtauksen ja kuoli sydämen ohitusleikkauksen jälkeen Tampereen yliopistollisessa sairaalassa 70-vuotiaana.
Perinnöksi hän jätti noin 400 levytystä ja lukuisia unohtumattomia muistoja esiintymisistä, joita hänelle kertyi urallaan noin 7 000. Vain hieman ennen kuolemaa hänestä julkaistiin Lea Häyrisen kirjoittama elämäkertakirja Laulajan tie (2006).
Eskolla on neljä lasta: kaksi tytärtä ja kaksi poikaa.
Esko Rahkosesta kertova musiikkinäytelmä tullaan näkemään usealla paikkakunnalla. Sen ensi-ilta on Lappeenrannassa Iitiän lavalla su 16.7. Sen jälkeen se nähdään mm. Kalliojärven viihdekeskuksessa Isossakyrössä 18.7., Alapitkän nuorisoseurantalolla Lapinlahdella 26.7. ja Pohjanrannan kesäteatterissa Keminmaalla 8.-9.8. Syksymmällä esitys kiertää vielä Raahessa, Pellossa ja Lohjalla.
