Orkesterit
50 vuotta tanssittanut Harri Nuutinen lataa: ”Ikärasismi vaivaa alalla kovasti”
Onnea taiteilijajuhlavuodesta! Harri Nuutinen kummeksuu, miksi perinteinen tulkitaan usein vanhentuneeksi ja korostaa, että tanssimusiikissa pitäisi aina mennä tanssittavuus edellä.
Harri Nuutinen, 61, on suomalaisten tanssitunteiden perinteikäs tulkki, joka vietti sunnuntaina 10.3. suurta juhlapäivää.
Tuolloin tuli nimittäin kuluneeksi täydet 50 vuotta siitä, kun Harri aloitti pelimannin uransa 1974. Hän ryhtyi hanuristiksi ja solistiksi Humppapojat-orkesteriin vasta kahdentoista vanhana.
Vuonna 1977 Harri voitti 14-vuotiaana iskelmälaulun SM-kilpailujen vanhan tanssimusiikin sarjan. Tästä alkoi myös levytysura.
Tanssiin.fi:n haastattelussa pidetty pitkän linjan muusikko kertoo, että ei ole järjestämässä mitään varsinaista juhlaa 50-vuotisen taiteilijajuhlansa kunniaksi, vaan juhlinta tapahtuu pitkin vuotta keikkojen merkeissä ja yleisöä tavaten.
Uuden sinkun Harri Nuutinen & Tanssin taika kuitenkin taikoivat: kyse on vanhasta tutusta Launtaitanssit-ohjelman tunnuskappaleesta nimeltä Legendaari. Kappaleen on säveltänyt Eino Virtanen.
”Ampumavälikohtaus keikalla säikäytti”
Harri Nuutinen sanoo, että 50 vuoteen mahtu tietysti paljon kaikkea. Monta hienoa ja ikimuistoista hetkeä, mutta myös yllättävää ja ikävääkin.
”Tällaisena päällimmäisenä muistan ampumavälikohtauksen tanssilattialla, joka tapahtui kesken esiintymiseni. Tilanne aiheutti luonnollisesti paniikkia paikallaolijoissa. Välikohtaus ei onneksi johtanut kuolemaan, mutta ikävä muisto siitä jäi. Olin tuolloin noin 14-vuotias, ja kyllähän sen pelästytti”, Harri muistelee.
”Onneksi on kuitenkin enemmän mukavia muistoja, joista erityisimmät sain kokea jo aivan nuorena, kuten Niilo Tarvajärven juontamat suorat Tervetuloa aamukahville -radiolähetykset, joissa sain pari kertaa olla mukana esiintymässä sekä radion Lavalauantai-ohjelma, suorana tanssilavalta lähetetty musiikkiohjelma.”
”Teen työtä, jossa olen hyvä”
Harri on kiitollinen myös siitä, että on saanut tutustua hienoihin, legendaarisiin artisteihin, kuten Esko ”Eemeli” Toivoseen ja Erkki Junkkariseen, joka olikin Nuutisen suuri esikuva jo nuorena poikana.
”Onnellinen, kiitollinen ja ylpeä olen siitä, että olen saanut tehdä tätä työtä, jota rakastan, kaikki nämä vuodet. Olen aina sanonut, että ”kerran soittaja, aina soittaja”, ja se pätee kohdallani sataprosenttisesti”, Harri toteaa.
”Koen tekeväni työtä, jossa olen hyvä. Työtä, johon olen kasvanut kiinni, joka on elämäntapa. Valtava kiitollisuuden aihe on yleisöni, jolta saamani palaute on tärkein työssä jaksamiseni alkuvoima.”
Positiivinen elämänasenne ja kiitollisuus
Keikkamuusikon elämä voi olla kuluttavaa.
”Yleisesti ottaen jaksamisen kannalta minulle tärkeintä on luovuuden ylläpitäminen ja hoitaminen. Tätä koetan itse toteuttaa muun muassa positiivisella elämänasenteella ja kiitollisuudenaiheiden huomioimisella ihan arjessa.”
Harrille on tärkeää kuluttaa myös muiden kulttuurialojen palveluja, ylläpitääkseen omaa luovuuttaan ja innostuneisuuttaan.
”Esimerkiksi hyvä museokäynti voi olla todella virkistävä ja inspiroiva. Pyrin myös ylläpitämään terveitä elämäntapoja, syömään terveellisesti ja nukkumaan riittävästi.”
Lue myös: Dokumentti näyttää tanssiorkesterin arjen: Harri Nuutinen ja Tanssin taika elokuvatähtinä Tanhuhovissa
”Tanssikansa kaipaa perinteistä tanssimusiikkia”
Harri Nuutinen on saanut ja voinut seurata aitiopaikalta suomalaista tanssilavakulttuuria. Hänellä on alasta suorat ja selkeät näkemykset.
”Oman näkemykseni mukaan tanssilavat ja tanssimaailma Suomessa voivat varsin vaihtelevasti. Kaikki taistelevat omasta olemassaolostaan ja kilpailevat käytännössä samasta yleisöstä”, hän kuvailee.
”Tanssiharrastuksen pariin toivotaan luonnollisesti uutta, nuorta tanssiväkeä, mutta aivan kaikki ohjelmistotarjonta ei voi olla suunnattu vain heille. Varttuneempi tanssiyleisö, jota koko tanssikansasta on käsittääkseni vielä se isompi osa, arvostaa ja kaipaa vielä sitä perinteistä, korkeatasoista, ja ammattitaidolla tehtyä ja esitettyä tanssimusiikkia. Ja tätä minä yritän heille tarjota.”
”Pitää mennä tanssittavuus edellä”harri nuutinen
Harri huomauttaa, että saamansa yleisöpalautteen perusteella hän on Tanssin taika-orkesterinsa kanssa oikealla tiellä.
”Ohjelmistoni on harvemmin kuultua, perinteisesti sovitettua ja selkeästi soitettua tanssimusiikkia, jota on rytmisesti helppo seurata. Tämä on sitä tekemisen tapaa, jota itse arvostan, ja haluan siis myös itse työssäni toteuttaa. Jos lähdetään tekemään konserttiohjelmistoa tai iskelmälevyä, voivat sovituksetkin olla jo jotain muuta, mutta tanssimusiikissa mennään aina tanssittavuus edellä. Tästä syystä mielestäni mikä tahansa ”hyvä kappale” ei ole automaattisesti hyvä tanssikappale.”
”Perinteinen tulkitaan useasti vanhentuneeksi”
Harri Nuutinen huomauttaa, että hänen kaltaisiaan ”vanhan liiton muusikoita”, jotka haluavat ja osaavat tehdä vielä tanssimusiikkia tyylin mukaisesti ja hyvällä maulla, on vielä aktiivisena tanssikentällä useita.
”Valitettavasti suoranainen ikärasismi kuitenkin vaivaa, ja kovaa. Kaikki ”perinteinen”, ”tyylikäs” ja ”ammattitaidolla tehty” tulkitaan useasti vain vanhentuneeksi ja ajastaan jälkeenjääneeksi”, Nuutinen harmittelee.
”Hyvin usein kuulen yleisöltäni kysymyksen ”missä te olette olleet, kun ei teitä ole aiemmin missään kuultu”. ”Ammattitaitoisen ja perinteikkään” orkesterin on erittäin vaikea nousta tuntemattomuudesta isojen ykköstanssipaikkojen esiintyjäksi, aivan sama, paljonko on kokemusta, osaamista ja ammattitaitoa, ja kuinka paljon yleisö pitää musiikista ja ohjelmistosta. Jarru on jossain ihan muualla kuin yleisössä.”
”Jatkan niin kauan kuin jaksan”harri nuutinen
50-vuotistaiteilijajuhlavuottaan viettävä Harri Nuutinen sanoo, että kaikesta huolimatta tulevaisuus näyttää aurinkoiselta.
”Olen hyvin luottavainen uran jatkumisesta eteenpäinkin. Jatkan niin kauan kuin jaksan ja soittaminen tuntuu kivalta. Minä ja Tanssin taika -orkesterini odotamme innolla alkavaa tanssikesää, ja toivomme näkevämme paljon uusia ja tuttuja kasvoja yleisössämme. Sehän on pelkää legendaaria ja tanssin taikaa koko ilta!”
Haastattelu: Eeva-Maria Söderberg
